Etikkaa sielulle mutta helpotus lammaksille ynnä muille karvakasoille. Olen nyt taas kerran mietiskellyt villan eettisyyttä, ja tullut siihen tulokseen, että minun pitäisi ihan oikeasti yrittää jatkossa käyttää enemmän kasviperäisiä kuituja neulomisessa. Pontta sain Härkäpavun kirjoituksesta. Olin tietoinen villantuotannon epäeettisyydestä, mutta sulkenut silmäni, tai ainakin (kyseenalaisesti) yritellyt perustella valintaani: kun en käytä ruokavaliossani mitään eläinperäistä, niin voin sitten neulomisharrastuksessa kuitenkin niin tehdä. Kuin se olisi jotenkin pienempi paha.

En ole nytkään vannomassa villattomuusvalaa, mutta ainakin pyrin vakavissani vähentämään sen käyttöä. Omalta kannaltani ikävintä tässä on, että voimakasvärisiä puuvilla- ja muita kasvikuitulankoja on tosi hankala saada. Araucanialla on mukavaa puuvillalankaa (Patagonia), mutta sitä ei oikein tahdo saada mistään. Muut puuvillat, joihin olen törmännyt, ovat niin pliisuja väreiltään ja tylsän säännönmukaisia ja sovinnaisia. Luomupuolelle mentäessä asiat ovat vielä huonommin. Miksei kukaan valmista mielenkiintoisia puuvillalankoja?!