En ole jaksanut neuloa oikein mitään aikoihin. Jossain vaiheessa kaikki keskeneräiset työt kokivat takaiskuja, enkä jaksanut paneutua niihin.

Sormikkaat jäivät kesken, kun peukalolisäysten aiheuttamat reiät lannistivat.

Verkkokassi odottaa oranssin vyyhden kerimistä (ja intoa ylipäänsä).

Kavensin liian jyrkästi virkkaamani lapaset, eikä lankaa saa purettua. Lanka oli kallista Vihreä vyyhdin Naturwollea...

Tässä välissä olen ehtinyt tilata Kauhavan Kangas-Aitasta heijastinnauhaa ja virkata siitä puolitoista heijastinta. Ei tullut niistäkään kummoisia, kun en jaksanut suunnitella, vaan räiskin vain ympäriinsä koukun kanssa.

Jotain positiivistakin on kuitenkin sanottava. Palmikkopipo oli suuri menestys, tosin minä en ole sitä vielä kertaakaan päässyt käyttämään, sillä kotikissani on ominut sen. Niinpä olen ajatellut neulovani toisen. Se olisi helppo ja takuuvarmasti onnistuva työ. Kun vain saisi aloitettua.

Olen repsahtanut myös sielullisesti (kuinka ylevää). Luen kauhistuttavaa hömppäkirjaa nimeltä Pieni lankakauppa, ja olen jo sivulla 155. Ei vain tee mieli keskittyä mihinkään järkevään...

Niin, ja kun pitkästä aikaa kirjauduin vuodatus.netiin, uusin uutinen oli, että tämä palvelu on myyty Alma Medialle. Että taas tuli uusi boikotoitava paikka, ja taas pitäisi muuttaa blogi toiseen palveluun... En taida jaksaa, ainakaan vielä. Ollaan sitten laiskoja ihan kunnolla.

Plääh, kertakaikkiaan!