Kirjoitin tänne viimeksi näköjään tasan kuukausi sitten. Neulekriisi on alkanut pikkuhiljaa purkautua, ja olen saanut aikaan puolitoista lapasparia. Siskonen iski pari kuukautta sitten lankakassin käteeni ja tilasi lapsilleen villahousut ja pipon. Villahousuohjetta ei sitten koskaan löytynyt, ja tilaus muuttui villatakiksi ja pipoksi. Pipon aloitin jo kerran, mutta pitkälle puikot eivät ehtineet pötkiä. Yritän saada aloitettua projektin uudestaan omien lapasten valmistuttua.

Olen innoissani tekeilläolevista Karahka-lapasista. Ohjeen lankaa (Hjertegarnin Merino Silkiä) ei ollut enää saatavilla, joten ostin saman valmistajan Exclusive Alpakkaa. Väittää olevansa luomuvärjättyä. Ihanaa se joka tapauksessa on! Toinen lapanen on valmis, toinen on päässyt resoriin asti.

Tässä välissä Helsingin Oulunkylässä on ehtinyt avautua Lankamaailma Nordia. Kävin siellä ja petyin siellä. En löytänyt mitään pakkosaada-lankaa, mutta tuo Hjertegarnin alpakka on kyllä tosi kivaa. Sekin kävi ilmi vasta, kun olin alkanut jo neuloa. Olenkin nykyään vähän avoimempi myös ihan "tavallisenoloisille" langoille; mikä tahansa lanka (paitsi tekokuituiset...) voi näyttää kauniilta.

ELMA-messut olivat myös pienoinen pettymys. Silmäniloa ja mielenliikutetta siellä kyllä riitti (kauniita, mahtavia, inspiroivia käsitöitä kaiken maailman materiaaleista), mutta lankavalikoimat eivät olleet hirveän vakuuttavat. Lisäksi Messukeskukseen oli työnnetty "Tehotuotantomessut". Eläinhallissa lampaita ja alpakoita katsellessa tuli taas kerran mieleen, miksen osaa mieltää villateollisuutta yhtä järkyttäväksi riistotuotannoksi kuin liha- ja maitotuoteteollisuutta. Ja vaikka se sellaiseksi paljastuisikin, vaikuttaisiko se neulomisharrastukseeni?

Sormikkaat on taas kerran Drops Designin ilmaisesta ohjeesta. Näissä riittää hommaa, sillä lanka on Dropsin Alpacaa ja puikot kakkoset...

Niin, ja tässä on linkki ohjeeseen, ettei tule tekijänoikeusongelmia. :D

No niin, tässä se nyt on, Anu Harkin Puikoissa!-kirjasta tekele nimeltään Raitanuttu nuppuselle. Ollut valmis jo muutaman ajan, mutta kuvan ottaminen voi joskus tehdä tiukkaa... En ollut tiheyden ja koon kanssa turhan tarkka, koska käyttäjää tälle kappaleelle ei vielä valitettavasti ole. Lanka on siis Araucanian Patagonia Nature Cottonia, käsinvärjättyä ja väreiltään "sattumaista". Paksuuskin vaihtelee. Mukava ja eläväinen lanka siis. Käytin 4 1/2 puikkoja ja samankokoista virkkuukoukkua. Ihku Brittany-koukku poseeraa myös kuvassa. ;)

Koukkua heiluteltiin siis nutun reunakoristeissa ja kiinnitysnyöreissä. Nutusta puuttuu vielä nepparit, en vain osannut päättää, mihin kohtaan ne laittaisin...

Monivärinen ja "riitasointuinen" nuttu olisi ollut ehkä hauskempi, mutta Kädentaito-messuilla ei värivalikoima Patagoniaa ollut kovin huikea. Se oli kuitenkin ainoa paikka, josta tätä lankaa löytyi, niin päätin sitten tyytyä vähän yksinkertaisempaan värimaailmaan. Lanka on todella herkullista, siitähän voisi tehdä vaikka mitä. Jos sitä vain saisi jostain! :(

Pipon reunaan on tehty muutama kerros helmineuletta, jonka jälkeen varsinainen kuvio alkaa. Olin koko työn ajan hirveän ihastunut tähän lankaan, ja harmittaa vähän, että se on kokonsa lisäksi myös värinsä puolesta minulle jotenkin epäsopiva. Tykkäisin värikkäämmästä piposta.